08.30 Koulua 4h

Kiinan opetus perustuu edelleen toistoon, tosin nyt rupeaa lauserakenteet hahmottumaan. Lauserakenteita ei ole. Tai on lähinnä yksi sana järjestys mikä on sama sekä kysymys että toteamuslauseille, mutta pari lopussa olevaa tavua kertoo mistä on kysymys. Osaa eroista ei ilmeisesti voi esittää länsimaisin merkein vaan erot ovat kiinankielisissä merkeissä, ja siksi osa lauseista on käännetty englanniksi eritavalla, vaikka näyttävät samoilta lausuntaohjeissa kirjoitettuna.

12.00 Syömään kiinalaiseen luksusmestaan

Kiinalaisessa luksus (?) ravintola on ensimmäistä feikki-korealaista vastapäätä lähikadulla. Kukaan ei puhu englantia, mutta saamme kuuden hengen porukassa tilattua jotain saamamme survival englanti-kiina sanakirjavihkosen avulla. Ilmeisesti saamme kuitenkin jonkun vakiomenun. Ruoka on kyllä hyvää ja taas ihan erimakuista kuin missään tähän mennessä, mutta ensimmäistä kertaa jää kaipaamaan lisää ruokaa! Ihmeellistä sinänsä. Hinta on myös kallein tähän mennessä. 166Yuania eli noin 130mk kuudelta ei tietenkään ole kauheasti, mutta täällä se on. Toteamme että taas kerran että kukaan ei tiedä toistensa nimiä, joten kerromme omamme. Seurassamme olevat Tampereen murretta vääntävät punatukkaiset tytöt kuitenkin kikkailevat nimiensä kertomisen kanssa niin että lopputulos jää epäselväksi.

14.00 Keskustaan ekaa kertaa

Riina (?) opastaa isoa porukkaa kohti keskustaa. Mennään paikallisella bussilla noin puoli tuntia. Bussi on TODELLA täynnä ja ihmiset änkevät ja vääntävät tosissaan päästäkseen sisään ja ulos bussista. Vaikka luulisi että lokaalit ovat jo tottuneet moiseen, ovat he silti töykeän oloisia joutuessaan ahtautumaan (ainakin) länsimaalaisia vasten. Matti roikkuu yhdellä kädellä jossain oven seutuvilla ja Teppo suurinpiirtein halaa rumaa tuhat vuotta vanhaa kiinalaisukkoa.

Loppumatkalla vihdoin suuri osa porukasta poistuu ja bussiin tulee jopa tilaa. Seisominen on kuitenkin edelleen se juttu. Vihdoin päästään törkeän isolle People's Square-aukiolle/puistolle, joka seuduilla suurin ostoskatu Nanjing lu sijaitsee. (Tämän päiväkirjan aikamuodot heittävät muuten häränpyllyä. toim. huom.) Nyt ihmisiä alkaa olla jo reippaasti jo ruuhkaksi asti ja teiden ylittäminen ei enää Akiltakaan suju kuin vettä vaan (We need Samuel in here!). Sen sijaan jäämme mm. keskelle autotietä seisomaan kun bussin pyyhkivät senttien päästä ohi molemmilta puolin. Kuva olisi ollut pakko saada, mutta pienikin liike niin esim. laukku olisi voinut tarttua autoihin kiinni, joten jätettiin suosiolla Death Wish-kuvaus myöhemmälle.

Pilvenpiirtäjät alkavat olla jenkkien luokkaa ja myös todella tyylikkään näköisiä. Samaan aikaa itse kaduilla on scifi-elokuvien hengessä tuhottomasti roinaa myyviä pikkuisia kojuja. Yhdestä kojusta saisi tikun nokassa grillattuja mustekaloja. Päätämme ottaa niitä joskus myöhemmin.

Vihdoin päästään itse Nanjing lu:lle (lu=katu). Iso kävelykatu meininki ja länsimaisen tyylikkäitä isoja tavarataloja. Etsimme kovasti digitaalikameroita. Kun etsimämme Canon S20 löytyy on se 1000mk kalliimpi kuin Suomessa. Pettymys. Täytyy yrittää löytyy sama jostain pikkukujalta halvemmalla, jotta pääsisi ottamaan "Design is Kinky" -kuvia täältä missä kuvattavaa riittää. In the meanwhile normaali kamerafilmiä palaa tappavaan tahtiin.

Etsimme myös pieniä tietokonekaijuttimia liitettäväksi kannettaviimme, että saisimme illaksi paremmat illan aloittajais bileet huoneeseemme, mutta edes suurimmista tavarataloista ei sellaisia edes kysymällä löydy.

20.00 Neon meri

Aurinko on laskenut ja nyt vasta onkin scifi-elokuvat todellisuutta. Sairas neonvalojen meri loistaa ja vilkuttaa sekä englannin että kiinankielisiä mainoslauseita, merkkibrandeja ja ties mitä. Päätämme tulla joskus toiste illalla kuvaamaan pelkästään valomerta. Vain sade ja Vangeliksen musiikki puuttuu tosielämän Bladerunner elokuvasta. Suomessa moista ei uskoisi, mutta täällä huomaa että nykymaailma ei kyllä ole enää kaukana elokuvien visioista. Autot vain pysyvät vielä maanpinnalla.

Palattuamme kampukselle huomaamme liitutaululla oletettavasti sen sveitsiläisen tyypin meille jättämän viestin, että hän onkin jo mennyt, mutta illan teknobileiden osoite on sejase. Ok.

21.30 Bileistys alkaa taas

Vihdoin saamme ihmiset tajuamaan että meidän huoneessa on menoa. Toiselta kannettavalta soi sekä M.A. Nummisen ja Mikko Alatalon sekavia tuotoksia että Global Underground DJ-miksauksia ja Molokoa. Ihmisten määrä ylittää neliöiden määrän (=a good thing). Päätämme silti mennä käymään the main organizer ladyn eli Hannele Teirin hotellihuoneessa, joka on lähistöllä. Parikymmenpäinen porukkamme mahtuukin hyvin monen huoneen länsimaiseen hotelliin, jossa kuulemma viimeisimpiä apuja Hannelelta. Kannattaa mm. kuulemma ottaa yhteyttä suomalaisiin yrityksiin täällä ja järjestää tapaamisia yms. eventtejä. Englanti ja suomenkieli sulautuvat puheissamme toisiinsa jo saumattomasti ja molempia käyttää ihan luonnostaan ja huomaamatta. Eikä vähiten Guidon takia, jolle joutuu puhumaan englantia suomalaisporukassakin. Kun vaan kiinaa oppisi puhumaan olisi siistiä.

22.00 Baarikierros

Afrikkalainen Karim on ottanut asiakseen järjestää suomalaisille ilmaiset minibussikuljetukset baarikierrokselle. Ilmeisesti suomalaisten viinanjuontimaine ei ole mikään harhaa. Yksi minibussi ei kuitenkaan riitä vaan odottelun jälkeen myös toiset kymmenen pääsevät Piccadilly baariin. Tällä kertaa onkin jo menoa toisin kuin viimeksi. Tosin tämä johtuu täysin aktiivisesti bilettävistä suomalaistytöistä ja muutenkin siitä että porukkamme riittää melkein täyttämään koko paikan.

23.30 Rojamin etsintää

Karim jää jatkamaan muiden kanssa baarikierrosta, mutta me lähdemme parin taksin seurueessa kohti teknohelvetti Rojam:ia. Luotamme Karimin kertoneen taksikuskille oikean osoitteen. Perille päästyämme taksit ovat eronneet toisistaan ja itse paikkaa ei näy missään. Masa ja Aki lähtevät etsimään toista taksia ja Teppo ja yksi Ylivieskan miehistä jäävät odottelemaan josko toinen taksi tulisi samoille mestoille. Mutta ei näy. Lokaalit neuvovat Rojamin olevan ihan toisessa talossa kuin mitä taksikuski näytti. Yllättäen Masa ja Aki kuitenkin löytävät Ellin, Riinan, Nopan ja Guidon juuri sieltä mistä Rojamin pitikin olla. Oma kuskimme oli vaan jättänyt meidät korttelin päähän ja näyttänyt mölisten jotain että tuolla. No hyvä näin.

00.00 Ulkomaan stara paljastuu

Teppo ja Masa ovat pitkään jännittäneet että onko illan esiintyjä se mitä on veikkailtu. Hississä matkalla neljännessä kerroksessa olevaan Rojamiin löytyy monisivuinen flyer joka kertoo vain illan esiintyjästä. Richie Hawtin's (aka. Plastikman) Decks, EFX & 909 China Tour on tänään Shanghaissa Rojamissa. Noniin! Eihän kyseessä ole kuin yksi teknon kehittäjä äijistä ja legendaarisimmista miehistä tällä planeetalla. Matti&Teppo-teknosektori ei voi pidätellä hymyä/naurua/halauksia enää tässä vaiheessa.

Välillä käydään coolissa narikassa, jossa ovelta saadulla poletilla sai seinässä olevan luukun auki ja tavarat sisään. Kun luukun laittoi kiinni, tulostui kuitti, jossa olevan numerokoodin kirjoittamalla tavarat sai taas lähtiessä mukaan. Mihin portsareita enää tarvitaan? Laukkuja ei tarkisteta ja ilmeisesti viinaakin saisi tuoda sisään jos haluaisi.

02.00 Mättöä mättöä

Richie soittaa kuin pieni eläin aivan törkeän hyvää ja monotoonista mutta puputtavaa biletys-teknoa ja jengi joraa ja osaa huutaakin ihan hyvin. Matti kaipaa pilliä. Tepon joraus on aktiivisempaa kuin kummastuneiden lokaalien. (=)) Myös Aki on löytänyt teknon ja meno on hurjaa. Guido, Nopa ja tytöt eivät ole niin kestäviä ja tytöt häipyvätkin kotio jo jossain vaiheessa keskenään. Kalja on lähes Suomen hinnoissa.

04.00 Jatkot

Matti tapaa portaissa Richien ja heittää legendaa. Teppo kyselee shanghailaisilta jenkkijätkiltä, miten maassa eletään ja saa kuulla että demo cd:llä pääsisi itsekkin soittamaan. Jos vaan olisi levyt mukana. Yliaktiivinen länsimaalainen baarimikko antaa meidän jäädä klubille odottamaan jatkojen alkamista ja lokaali dj soittaa huonosti mm. Ronaldon Jaguar-biisiä. Vihdoin päästään jatkoille vähän matkan päässä olevaan taloon (mestaan nimeltä Pegasus). Sisällä on asiallinen klubitusmeno baareineen kaikkineen. DJ:t soittavat hyvää musaa ja suht. harvalukuinen jengi bilettää. Paikalla varmaan max. sata ihmistä, mutta hyvää seuraan eksyttiin heti. Kaikki varmaan länsi/ulkomaalaisia ja ihan ympäri maailmaa.

08.00 Tuhlaajapoikien kotiinpaluu

Taksilla kampukselle ja näihin aikoihin Masa lähtee omaan huoneeseensa ja Teppo ja Aki pääsevät vihdoin nukkumaan.

• Teppo