7.45 Aamupala

Aamupalalipuilla sai pakettivaihtoehtoina joko

• paahtoleipää marmelaadilla

• palan sokerikuorutettua kakkua

• maitoa

• toisenlaista pikkuleipää

tai

• sisältä vihreä muna

• riisiä kuumassa vedessä vihreän chilin kanssa

• maitoa

• paahtoleipää marmelaadilla

• pieni kakku

• valkoinen taikinamöykky jossa "lihaa" sisällä (eng: dumbling)

Luigin muna oli vihreä, mutta upposi suuhun (hupaisaa?). Teppo ei uskaltanut juoda kermaisaa maitoa.

8.15 Opiskelu alkaa heti ekana aamuna

Mr. Ding (Xia Youngbin) johdatti meidät puoleksi toiseen rakennukseen jossa neljä tuntia kestävä ensimmäinen kiinankielen luento sijaitsi.

Koneen tarkkuudella kummallisia kiinan äänteitä toistattava naisopettajakin sortui välillä hymyyn kun porukka onnistui ääntämään ihan päin helvettiä. Suhisevia konsonantteja on paljon ja niitä on vaikea erottaa, mutta vokaalit lausutaan pääsääntöisesti suomalaisittain, tosin "e" lausutaan lähinnä "ö" jne. Ärrää ei osata sanoa. Opetus perustuu Turkan seitsemän veljeksen tyyliin toistoon.

Kirjassa on monta kappaletta laihduttamisesta ja kaikissa lukee jossain vaiheessa että "She is getting fatter recently". Lauseesta tulee välittömästi legenda.

Kylmää on kun jäätyneessä helvetissä, kun vaatteita on paljon vähemmän kun Suomessa ja lämmitys on aika vitsi kaikkialla muualla kuin ulkomaalaisten asuintiloissa, ja sielläkään se ei ole hyvä. Ikkunoiden eristys on säälittävä ja joidenkin huoneissa tulee kuulemma hengityksestä höyryä aamulla. Masan ja Guidon huoneessa alkaa patterit huutamaan leipää kuudelta aamulla ja kämppä onkin kuin sauna.

13.00 Kaupungille ruokailemaan omin päin

Koulun jälkeen uskaltauduimme Luigin kanssa lähikauduille jo vähän seikkailemaan. Löysimme HC-kauppatorin, jossa oli myynnissä 10cm matalissa vesialtaissa eläviä kaloja, ankeriaita, käärmeitä, 30cm simpukoita, rapuja, kanoja, ankkoja, ja sammakoita jotka pomppivat välillä altaistaan käytävälle. Mämmiä ei näkynyt.

Hylkäsimme ison kiinalaisen ravintolan, koska eivät puhuneet tavuakaan englantia, hymyilivät ja solkottivat vaan kovasti jotain. Kadulla häröillessämme huomasivat seurueemme tytöt meidät mystisesti toisen kerroksen Taiwanilaisesta (?) ravintolasta ja huusivat meidät myös sinne syömään.

Katua ylittäessämme huomasimme että Akilla on Death Wish tai sitten hän on nopeimmin omaksunut lokaalin kadunylittämistekniikan. (todettu myöhemmin: molemmat. toim. huom.)

Taiwanilaisessakaan kukaan ei puhunut englantia, mutta porukka oli todella ystävällistä ja hirveästi selittämällä saimme tilattua about samaa ruokaa kuin tytöillä. Guido keksi tilata kaljaa pyytämällä edellisenä iltamalla saamaamme Suntoryä nimeltä. Ruokaa tuotiin jatkuvasti lisää erilaista ja lapettiin pyytämättä vähän liikaakin lautaselle.

Jälkiruoaksi yritettiin tilata banaania ja jäätelöä piirtämällä paperille kuvia, mutta saatiinkin suunnattoman isoja mansikoita.

Lasku oli noin 20mk/henkilö kaljoineen ja maha tuli kyllä niin täyteen että huh.

14.30 Kauppaan taas

Ruoan jälkeen kävimme lähimarketissa kaupassa ostamassa mm. vauvamukit punaviinille, lisää vettä ja limua.

Kaupan jälkeen päätimme poistaa univelkaa nukkumalla hieman.

18.00 Laskeskelua ja heräilyä

Herättyämme ruokalevolta afrikkalaisten opiskelijakumppaneidemme musiikin paukkeeseen laskimme, että jos lento kesti 7h Pekingiin, mutta aikaero on 6h, kestikin matka todellisuudessa vain tunnin.

Aloitimme iltaa "punaviinillä", joka maistui kuitenkin todella makean sokeriselta mehulta.

Päiväkirjan kirjoittaminen ja koodaaminen alkaa, eli tätä edeltävä jorina on ns. takaumaa.

Kuulimme että ekat ihmiset on päässeet jostain lukemaan emailiansa jostain jonkasta todella hitaalla yhteydellä. Päätämme odotella huomiseen ja koittaa itse samaa.

Keksimme että aiemmin mainitut siniset lasit on sitä varten, että taivas näyttäisi siniseltä, koska nyt se on ollut 2 päivää jatkuvasti harmaa-valkoinen savusumumöykky, josta aurinkoa ei näy ollenkaan.

21.05 Ekat bileet

Lähdetään jonkun tyypin läksiäisbileisiin kerrosta alemmas. Kaljat meinaa jo loppua, mutta onneksi saatiin 7mk:lla 50% lokaali viinaa. Toivottavasti se ei ole mitään riisiviinaa. Aamulla taas kahdeksaan kouluun. Kait.

Lähtevä tyyppi on musta mies nimeltään Francis, joka onkin ollut täällä jo 2,5 vuotta. Hänen vielä jäävä kaverinsa Karim kuulemma neuvoo meitä kaikessa mitä vaan voimme kuvitella. Karim on ollut täällä 4 vuotta ja tyyppien kokonaan uudelleen sisustettu huone näyttikin kyllä siltä kaksine televisioineen

yms.

23.00 Kaupungin yöhön

Francis, yksi jenkki tyyppi ja sveitsiläinen heppu ja pari muuta mustaa miestä lähtivät oppaiksi isolle porukallemme ja antoivat ohjeet kiinaksi erikseen kaikille noin viidelle taksille jotka tarvittiin kuljettamaan meitä.

Ensiksi mentiin Piccadilly nimisen uuden (?) baarin avajaisiin (?), josta sai isojen mustien miesten antamilla lapuilla ilmaiset kaljat. Tosin olut oli muutenkin halpaa, jotain 7mk. Sveitsinlinkkari mies lupaa viedä meidät perjantaina reiveihin, jossa on kuulemma soittamassa joku iso ulkomaalainen stara. Hyyvä.

Vähän hiljaista joten lähdimme kohti vaihto-opiskelijoiden keskuudessa kuulemma suosittua Windows-baaria. Taksi heitti Tepon ja Akin jonkin super kalliin hotellin pihaan ja hetki oltiin hukassa kunnes joku ulkomaalainen autosta hotelliin mennyt rikasukkeli sanoi nähneensä varmaan meidän kavereitamme vähän matkaa tohon suuntaan. Hyvällä tsäkällä löydettiinkin tien toisella puolella oleva Windows. Paikka olikin aika hauska ja paikalla oli paljon varsinkin tummaihoisia. Pari internet-konetta yms., mutta kovasti ruuhkaisia.

Takaisin päästiin taas taksilla, jonka kuskille joku taas kertoi kiinaksi yliopiston osoitteen ja tällä kertaa päästin kuskin (yllättäen) englannin kielisistä thai-hierontaehdotuksista huolimatta ihan portin teen. Kävimme vielä ostamassa 24h kaupasta jotain magic-sipsejä, jotka eivät olleetkaan suolaisia vaan makeita.

• Teppo